Kaiken perustana ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja kansainvälisyys
Kaiken tekemämme politiikan perustana ovat ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja kansainvälisten sopimusten edellyttämät periaatteet. Ne ovat maailmanlaajuisia periaatteita, joita tulee kunnioittaa ja edistää koko maapallolla.
Ihmisoikeudet ovat perusta, jolle kaiken toimintamme tulee rakentua. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle kanssaihmisille kuuluvia jakamattomia perusoikeuksia. Pyrkimyksenä on oltava, että jokaisella ihmisellä maapallolla on oikeus ihmisarvoiseen elämään.
Kestävä kehitys on perusta, jonka varaan ainoastaan kaikki toimitamme voi rakentua. Ilman kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista emme pysty takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista tai ihmisarvoista elämää maapallolla. Toimintamme tulee asettaa sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rajoihin.
Emme ole tällä maapallolla yksin. Suurin osa kohtaamistamme haasteista ja uhista ovat globaaleja ja siksi niitä pitää myös pyrkiä ratkaisemaan kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Kansainvälisessä yhteistyössä ja ulkopolitiikassa on uskallettava vaatia toimia demokratian, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen toteutumiselle.
Turvallinen tulevaisuus rakennetaan kansainvälisellä yhteistyöllä
Ukrainan sota ja epävakauden lisääntyminen Euroopassa sekä maailmalla ovat saaneet huomiomme kiinnittymään arjen tärkeimpiin asioihin – turvallisuuteemme, elinoloihimme ja toimeentuloomme.
Kokonaisturvallisuustilanne Euroopassa ja maailmalla ovat saanut meidät pohtimaan, miten voisimme turvata niin valtioiden suvereniteetin kuin arjen turvallisuuden. Turvallisuusuhkat ovatkin monipuolistuneet. Puolustusmenoja on kasvatettu ja puolustusliitto Natoon liitytty, mutta samalla meidän on kyettävä vastaamaan ja valmistautumaan myös muihin uhkiin, kuten kyberiskuihin, ympäristökatastrofeihin, pandemioihin ja kansalaisyhteiskunnan ja demokratian hitaaseen murenemiseen. Vihreä siirtymä, uhkien torjuminen diplomatialla, pandemioiden ehkäisy ja demokratian vahvistaminen tukevat myös suomalaista kokonaisturvallisuutta.
Euroopan unioni on tärkein arvoyhteisömme ja ulkopolitiikan kumppanimme. Euroopan unionin merkityksen kasvaessa globaalien uhkien torjujana ja kansainvälisen yhteistyön tekijänä, on myös sen instituutioita uudistettava vastuullisesti. Energiakriisi, ruokaturva ja toimeentuloon liittyviä haasteita on ratkaistava myös unionissa. Se tarkoittaa, että meidän on jatkossa oltava entistä aktiivisempia EU-päätöksentekoon vaikuttajina.
Visio 2030 – Kokonaisturvallinen ja kansainvälinen Suomi
Puhtaan ja uusiutuvan energian tuotanto on moninkertaistettava. Investoinnit puhtaan energian tuotantoon on aloitettava heti myös tulevan sähköntarpeen ja energian hintapiikkien varalta. Energiaremontteja, esimerkiksi lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja asuntojen eristysremontteja, on tuettava.
Lyhyellä aikavälillä energiakriisiin saadaan ratkaisuja tukemalla kotitalouksia nousevissa elinkustannuksissa, säästämällä energiaa sekä asettamalla energianhintakatto vähintään Suomeen, mieluummin koko Euroopan Unionissa. Energianhintakaton lisäksi energiaremonttien lainantakaus, työmatkavähennys, julkisen liikenteen lippuhintojen lasku ja energialaskujen suorat tuet ovat muutamia esimerkkejä nopeasti käyttöön otettavista energiakriisin ratkaisuista. Julkisissa rakennuksiin on otettava käyttöön kattavat energiansäästöohjelmat ja windfall-vero käyttöönottoa selvitettävä niin ettei se kuitenkaan vähentäisi investointeja uusiutuvaan energiaan.
Ajatusta kokonaisturvallisuuden turvaamisesta Suomessa on vahvistettava ja laajennettava. Puolustuksen, kuten rajaturvallisuuden, vahvistamisen lisäksi Suomessa on varauduttava paremmin muun muassa kyberhyökkäysten, ilmasto- ja ympäristökatastrofien ja pandemioiden torjuntaan. Demokratiaa on vahvistettava osana kokonaisturvallisuuden ajatusta.
Ruokaturva on osa kokonaisturvallisuutta. Päätöksenteossa on varmistettava kotimaisen, kestävän ja eettisen ruuantuotannon turvaaminen.
Ihmisten toimentulon ja arjessa selviytyminen on varmistettava poikkeuksellisinakin aikoina. Toimeentulon tukitoimia ovat muun muassa työmatkavähennys ja lippuhintojen lasku, sosiaalietuuksien indeksikorotukset, ulosoton suojaosuuden korotus sekä kohdennetut veronkevennykset työn verotukseen.