Reilusti ilmastotekoja
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö uhkaavat hyvinvointimme edellytyksiä jo nyt. Muutoksen tarve on akuutti ja väistämätön. Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien eteneminen on jo nyt nähtävissä ympäristössämme, mutta vielä ole liian myöhä.
Ilmasto ei kuitenkaan odota. Siksi ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen kestämättömän käytön haasteeseen on tartuttava heti. Kunnianhimoisesti, mutta oikeudenmukaisesti.
Talouden vihreä siirtymä on myös valtava potentiaali, joka Suomen tulee hyödyntää. Puhdas energia, sähköistyvä yhteiskunta ja kiertotalouden innovaatiot ovat ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen, mutta myös mahdollisuus uudelle työlle ja toimeentulolle. Sitovia ratkaisuja päästövähennyksiin on tehtävä kaikilla sektoreilla ja kaikilla areenoilla, niin kansallisella kuin kansainvälisillä, samalla niin että suomalaista ympäristöosaamista tarjotaan maailmanmarkkinoille ilmastotyön edistämiseen.
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä varmistaa sen, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. Kestävämmät arjen valinnat on tehtävä helpoiksi ja edullisiksi ihmisille. Vihreän siirtymän luoman työn ja toimeentulon on jakauduttava reilusti ihmisten välillä. Erityisesti jo ennestään heikommassa asemassa olevat on pidettävä mukana.
Muutos tehdään yhdessä – ja se voidaan tehdä reilusti, jos se tehdään viipymättä.
Ei unohdeta luontokatoa
Ilmastokeskustelun osaksi on tuotava myös luonnon monimuotoisuuden nopea heikkeneminen sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö. Luontokadon torjunta on tehtävä käsikädessä ilmastotoimien kanssa niin että voimme taata puhtaan, elinvoimaisen suomalaisen luonnon myös tuleville sukupolville.
Riittävä suojelualueiden verkosto, kaupunkiluonnon ja vihreän rakentamisen tuominen kiinteämmäksi osaksi kaavoitusta sekä uhanalaisten lajien suojelu ovat ratkaisuja luontokatoon, mutta ne edistävät myös hyvinvointia, parantavat viihtyisyyttä sekä takaavat esimerkiksi maatalouden edellytykset tulevaisuudessa.
Kiertotaloudesta on tehtävä suomalaisen työn valttikortti ja kierrätyksestä on tehtävä ihmisille selkeää ja yksinkertaista luonnonvarojen kestävän käytön takaamiseksi.
Visio 2030 – Kestävästi kehittyvä Suomi
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta on tehtävä etupainotteisesti, ei vasta tuhojen jo tapahduttua. Syntyneiden haittojen korjaaminen maksaa aina enemmän kuin niiden torjunta.
Investointeja puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan on lisättävä. Tuuli-, aurinko- ja aaltoenergian tuotanto on moninkertaistettava, sekä kestävää vesivoimaa sekä ydinvoimaa lisättävä vihreän siirtymän aikana. Energiaremontteja on tuettava esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta energiansäästön parantamiseksi. Suomesta on tehtävä vihreä sähköntuotannon suurvalta.
Yhteiskunnan sähköistyminen on ulotettava myös liikenteeseen. Julkisen liikenteen on oltava tehokasta ja sähköistettyä. Henkilöautokanta on uudistettava sähköiseksi ja sähkö- ja hybridiauton hankinta on tehtävä mahdollista kaikille suomalaisille. Samalla kevyen liikenteen ja pyöräilyn liikenneverkkoja on parannettava erityisesti kaupungeissa. Raideliikenteeseen on satsattava monikertaisesti ja raideliikkumisen mahdollisuuksia on tehostettava koko Suomessa. Lentoliikennettä on muutettava kohti kestävämpää ratkaisuja muun muassa biopolttoaineiden sekoitevelvoittetta kasvattamalla.
Rakentamisessa ja teollisuudessa on suosittava vähähiilisiä ratkaisuja. Teollisuudessa on toteutettava yritysten kaipaama ja niiden toimintaa tukeva vihreä siirtymä. Kestäviä rakennusmateriaaleja ja viherrakentamista on lisättävä.
Luontokato on nostettava keskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. Luonnonsuojeluun on investoitava pitkäjänteisesti ja monimuotoisuutta suojeltava maankäyttöä tehostamalla, lisäämällä viheralueita kaavoituksessa, viherrakentamisella ja paremmalla, tutkittuun tietoon perustuvalla, uhanalaisten lajien ja ympäristöjen suojelulla. Kestävä metsäteollisuutta ottaa sekä hiilinielut että luontokadon huomioon.
Itämeren suojelu on nostettava Suomen kansainvälisen ympäristöpolitiikan kärkeen. Maatalouden rehevöittävät päästöt on saatava laskuun maatalouden tukien uudelleenkohdistamisella ja suojelutoimilla, kuten ruoppaamisella. Öljy- ja muita ympäristötuhoja on torjuttava tehokkaasti.
Siirtymä kiertotalouteen parantaa niin luonnonvarojen kestävää käyttöä kuin vähentää ilmastopäästöjä. Kierrättämisen tulee olla entistä helpompaa ja Suomesta on tehtävä kierrätysteollisuuden mallimaa.
Ilmasto- ja ympäristötoimet on toteutettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti oikeudenmukaisesti niin, että suurimmat saastuttajat myös vähentävät eniten päästöjään. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka tulee ottaa Suomen kansainvälisen vaikuttamisen keskiöön.