Mielenterveysongelmat ovat pahentuneet ja pitkittyneet vuosi vuodelta, erityisesti pitkän koronapandemian aikana, mutta vielä mielenterveyden haasteisiin ei olla vastattu niiden vaatimalla tavalla.
Mielenterveyspalveluiden ytimessä ovat oikea-aikaisuus ja ennaltaehkäisy, joita ei nyt pystytä takaamaan – mielenterveyspalvelut on laitettava täysremonttiin.
Mielenterveysongelmien yleistymisellä on hätkähdyttävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Mielenterveyssyyt ovat työkyvyttömyyden yleisin peruste ja pitkittyessään ongelmat aiheuttavat merkittävän riskin muun muassa yhteiskunnasta syrjäytymiselle ja muille sosiaalisille ongelmille.
OECD:n mukaan mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta jopa 11 miljardiin euroon vuosittain Suomessa. Välttämättömät mielenterveyspanostukset maksavatkin siis itsensä takaisin pitkällä aikavälillä.
”Psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot, erityisesti lyhytpsykoterapia, on saatava hoitotakuun piiriin.
Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaatii muutoksia hoidontarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn sekä ongelmien ehkäisyyn. Tällä hallituskaudella hoitotakuulla pyritään parantamaan juuri hoidon tarpeen arviointia, mutta arvio ei vielä takaa hoitoa mielenterveyden ongelmien kanssa painivalle. Siksi lisää toimia tarvitaan.
Perustason mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on lisättävä ja hoitoon pääsyä helpotettava.
Psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot, erityisesti lyhytpsykoterapia, on saatava hoitotakuun piiriin. Psykoterapeuttien koulutusta on lisättävä ja siitä on tehtävä maksutonta.
Satsauksia tarvitaan myös ennaltaehkäisyyn, kuten työuupumuksen tunnistamiseen, opinnoissa jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Tekemistä siis riittää. Mielenterveyden hoitovelka on saatava ratkaistua.
Miku Kuuskorpi
Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja
Varavaltuutettu, Raision kaupunki (sd.)