Perusteeton raidepopulismi heräsi taas Länsirataa vastaan, suomii kirjoittaja.
Loppukesän lämmöt ovat kuumentaneet keskustelua raidepopulismin ympärillä. Perusteeton raidepopulismi heräsi taas paremmin Tunnin junana tunnettua Länsirataa vastaan ministeritasoa myöten.
Muun muassa Yle uutisoi tiistaina 29.7. STT:n käsiinsä saamasta Länsiradan EU-rahoituksen arviointipaperista, jossa avataan, miksi Länsirata ei saanut vielä tällä kierroksella Verkkojen Eurooppa -rahoitusta (CEF-rahoitus). Muun muassa ministeri Lulu Ranne hyökkäsi Perussuomalaisille ominaiseen populistiseen tapaan heti hanketta vastaan toteamalla hankkeen taloudellisesti kannattamattomaksi ja sysäämällä myös Perussuomalaisille tuttuun tapaan hankkeen vastuun muille toimijoille, toisin sanoen kunnille.
Siksi onkin hyvä korjata muutama fakta heti tähän alkuun: On väärin väittää hanketta kannattamattomaksi. Länsirata sai EU-rahoituksen arviointipaperissa erinomaiset 20,5 pistettä yhteensä 25:stä enimmäispisteestä. Pistemäärä 22 olisi riittänyt mitä todennäköisemmin rahoituksen saamiseen eli hanke jäi vain 1,5 pisteen päähän EU-rahasta.
Komission rahoituspäätöksessä arvioitiin viittä kriteeriä, jotka koskivat muun muassa hankkeen laatua (Länsirata sai tässä osiossa 4,5/5 pistettä), vaikuttavuutta (myös 4,5/5 pistettä) sekä kiireellisyyttä (niin ikään 4,5/5 pistettä). Hankkeen taloudellisista, sosiaalisista ja ilmastollisista vaikutuksista yhteiskunnalle tehty kustannus-hyötyanalyysi sai rahoituspäätöksessä 4,5/5 pistettä.
Hankkeen kipukohdaksi rahoitukselle jäi se, että hanke on vielä lupaprosessivaiheessa. Keskeneräiset vesi- ja ympäristöluvat sekä sopimusasiat lisäävät kielteisen EU-rahoituspäätöksen mukaan riskitekijöitä hankkeelle. Silti tästäkin hankkeen kypsyyttä arvioivasta osiosta hanke sai 3/5 pistettä eli 1,5 pistettä enemmän tässä osiossa, toisin sanoen hankkeen lupaprosessien eteneminen olisi riittänyt hankkeen rahoittamiseen.
”Hankkeen kipukohdaksi rahoitukselle jäi se, että hanke on vielä lupaprosessivaiheessa.”
Vaikka arviointipaperissa todetaan, ettei hanke olisi välttämättä juuri liiketaloudellisesti kannattava, todetaan sen kansantaloudellisesti olevan sitä. Rahoituspäätöksessä todetaan hankkeen olevan kaikilla indikaattoreilla taloudellisesti elinkelpoinen ja sillä olevan myös myönteisiä sosiaalis-taloudellisia nettovaikutuksia yhteiskunnalle.
Lisäksi Turun kauppakorkeakoulun tutkimus huhtikuulta (Yle 29.4.2024) toteaa junayhteydellä olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja sen edistävän työvoiman ja työvoiman tarjonnan yhteensopivuutta, kuten hankkeen on tarkoituskin.
Suomea on viimeiset vuodet hallituksesta toiseen rakennettu valta- ja moottoritiet edellä, mutta silti vuodesta toiseen raidehankkeet saavat kohtuutonta arvostelua ja suoranaista populismia vastaansa. Hankkeiden laadusta huolimatta valta- ja moottoriteihin rahaa on kuitenkin aina löydettävissä.
Tasapuolisuus hankkeiden kritisoimisessa ja arvioimisessa olisikin tarpeen. Kestävän liikkumisen edistäminen vaatii investointeja julkiseen liikenteeseen ja ratahankkeisiin, joten Länsiradankin jatkuvasti saama kritiikki ei ole kohtuullista.
Tällä kertaa yksikään ratahanke Suomessa ei saanut EU-rahaa rakentamisvaiheeseen. Toivottavasti tuleva komissio on valmis seuraavilla hakukierroksilla myötämielisemmin tukemaan taloudellisesti kannattavia ratahankkeita lupaprosessien edetessäkin. Näillä kierroksilla toivon myös halvan ratapopulismin helpottuvan ratahankkeiden EU-tukien myöntämisen myötä.
Miku Kuuskorpi
puoluevaltuutettu (sd)