Toimivat palvelut ovat terveyden tae
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointimme kulmakiviä eikä niistä ole varaa tinkiä. Lääkärille ja mielenterveyden asiantuntijalle on päästä avun tarpeen hetkellä ja palveluiden on oltava helposti saavutettavia – yhdeltä luukulta. Hyvinvoivasta henkilöstöstä on pidettävä huolta, jotta he voivat pitää huolta meistä. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut takaavat hyvinvoivat suomalaiset.
Hyvinvointia ovat myös vapaa-ajan, kulttuurin ja liikunnan palvelut, joilla on tärkeä rooli terveys- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin pitkälle edennyt sairaus. Hyvinvointia onkin tarkasteltava laajakatseisesti ja kunnille ja järjestöille on taattava riittävät resurssit myös näiden palveluiden järjestämiseen.
Toimeentulo ja yhdenvertainen kohtelu on taattava jokaiselle
Palkallaan on tultava toimeen. Jokaisen ihmisen on työllään saamalla palkalla voitava saada katto päänpäälle, laskut maksettua ja arjen hankinnat tehtyä kohtuullisin kustannuksin. Työttömyyden kohdatessa ihmisen toimeentulosta on pidettävä huolta ja työhön uudelleen kiinni pääsemistä on tuettava. Tukijärjestelmien on pystyttävä ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet, mahdollistettava aina työn vastaanottamisen sekä vältettävä kannustinloukkujen syntymistä.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeinen osa hyvinvointiamme. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tarkoita pelkästään esteettömiä palveluja vaan myös ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sukupuolesta, iästä, alkuperästä, elämäntilanteen tai muun henkilöön liittyvästä ominaisuudesta riippumatta. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen oikeudet eivät vielä kokonaisuudessaan toteudu Suomessakaan ja siksi näidenkin oikeuksien puolustamista on edelleen jatkettava.
Visio 2030 – Hyvinvoinnin edelläkävijä, koulutuksen kärkimaa Suomi
Koulutukseen panostaminen on tulevaisuuspolitiikkaa. On aika saada päätös “hankehumpalle” ja saada koulutuksen perusrahoitus kestävälle pohjalle. Vähemmän hankkeita, enemmän opetusta ja oppimista.
Varhaiskasvatuksessa on taattava subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoot pidettävä kohtuullisina. Samoin perusopetuksessa ryhmäkoot on pidettävä kurissa ja oppimisen eri muodot on tunnistettava paremmin opetuksessa. Oppilaiden oikea-aikainen tuki on taattava erilaisilla oppijoille. Kiusaamiseen puuttumiseen on löydettävä vaikuttavat keinot.
Maksuton toinen aste on tärkeä uudistus, josta on pidettävä kiinni. Tulevaisuudessa opiskelijoiden jaksamiseen on kuitenkin kiinnitettävä paremmin huomiota niin opintojen etenemisessä kuin esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarjonnassa.
Korkeakouluissa rahoituksesta on pidettävä kiinni ja opetuksen laatua parannettava. Toimivia kampusten ja laadukkaan opiskelijaelämän lisäksi opiskelijoiden toimeentuloa on parannettava pitkäjänteisesti – opiskelu on opiskelijan työtä. Opintotuen tulorajojen on kuitenkin mahdollistettava sen, että opiskelija voi halutessaan tehdä töitä opintojensa ohessa.
Terveydenhuollon kolme suurta haastetta ovat mielenterveyskriisi, hoitajapula ja hoitovelka.
Mielenterveyskriisiin on saatava ratkaisuja. Perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on lisättävä perusterveydenhuollossa ja niistä on tehtävä helpommin saavutettavia. Psykoterapia, lyhytterapia ja psykososiaaliset hoidot on saatava hoitotakuun piiriin. Satsauksia ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, kuten työ- ja opiskelu-uupumisen ehkäisyyn, tarvitaan nyt.
Hoitajapulan ratkaisuja ovat koulutuspaikkojen lisäksi työn houkuttelevuuden ja työolojen parantaminen. Myös kansainvälisiä osaajien tarvitaan. Oikeudenmukainen palkkaus ja hoitajien hyvinvointi tarkoittaa myös muiden suomalaisten hyvinvointia.
Hoitovelka rasittaa niin suomalaisten hyvinvointia kuin julkista talouttakin. Hoitavia käsiä, kuten lääkäreitä, on koulutettava lisää ja ennaltaehkäiseviä palveluja kehitettävä tavoitteellisesti. Sote-sektorin perusrahoitus on turvatta ja uudet hyvinvointialueet pidettävä elinvoimaisina.
Toimivilla sosiaalipalveluilla vähennetään syrjäytymistä ja asunnottomuutta, ehkäistään huostaanottoja, taataan toimeentulo sekä laadukkaat palvelut muun muassa vammaisille ihmisille.
Suomen tulee olla tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edelläkävijä. Segregaatiokehitys on saatava pysäytettyä hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja tuloeroja pystyttävä kaventamaan. Vähemmistöjen oikeudet, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, on pystyttävä takaamaan lainsäädäntötasolla.